Minua on aina sanottu uhkarohkeaksi. En tiedä miksi, mutta ehkä otan riskejä enemmän kuin jotkut toiset. Lapsenakin kiipesin katolle ihan vain näyttääkseni, että uskallan.
Eilen viimeeksi työmaan ruokalassa ihmeteltiin (uhka)rohkeuttania, kun kerroin ensi viikon suunnitelmistani. Leuat loksahtelivat ja silmät muuttuivat ymmyrkäisiksi kertoessani, että aion matkustaa Pariisiin viikon kuluttua. "Minä en uskaltaisi." "Hullu!", oli osa kommenteista.
Liput on ostettu jo aikapäiviä sitten, enkä missään nimessä aio olla niitä käyttämättä. Kyseessä on vain päivän reissu siskoni kanssa, junalla mennään. Minä luulen, että nyt on kyllä ylenmäärin turvallista matkustella missä tahansa Euroopan kolkassa. Joka puolella vilisee poliiseja ja sotilaita pitämässä vahtia.
Tottakai aion pitää silmät auki, mutta matkaa en jätä tekemättä! Sen verran olen fatalisti, että jos jotain on sattuakseen, niin sitten sattuu. Työkaveri juuri naureskeli, että seuraavana maanantaina tiedätään, sujuiko matka hyvin.
Samalle viikonlopulle on muutakin ohjelmaa, esimerkiksi pop-musiikin kuuntelua suuressa hallissa ihmismassojen ympäröimänä. Päätin olla sitäkin tapahtumaa murehtimatta etukäteen. Eiköhän turvajärjestelyt ole asianmukaiset niin kuin aina.
Sen kyllä tunnustan, että viime lauantaina itkin monta tuntia. Itkin ihmisten pahuutta ja raakuutta. En pysty ymmärtämään, mikä mahti saa nuoret miehet (ja naiset) hyökkäämään, tappamaan, terrorisoimaan maailmaa, joka ei elä heidän kulttuurinsa sääntöjen mukaan. En ymmärrä, enkä hyväksy. Piste.
Selvennykseksi haluan sanoa, että edellisellä kappaleella ei ole mitään tekemistä pakolaisten kanssa. Toinen piste.
Hullua olisi olla menemättä ja antaa pelon kahlita kotiin. Se olisi voitto niille pirulaisille. Jotta mene ja nauti!
VastaaPoistaMaailmassa on aina ollut pahiksia ja pakolaisia. Aika usein samalta suunnalta maailmaa ovat kotoisin molemmat. On sitä meilläkin aikanaan osattu tappaa naapuri ja vainota sitä, että emme ole yhtään parempia. Nyt on nousemassa uusi sakki, joka tahtoisi kohdella kaltoin osaa porukasta. Liekö yhtään parempi sekään. (Anteeksi avautuminen naapurin laatikossa.)
Kiitos. Olen samaa mieltä, sitä paitsi en voi elää pelossa. Minä menen ja nautin :)
VastaaPoistaHyvä, kun avauduit, sitä vartenhan täällä ollaan.
Ei se pelko mitään auttaisi, Pariisi on sitä paitsi kaunis kaupunki. Hyvää matkaa.
VastaaPoistaMuuten, minäkin olin lapsena katolle kiipeilevä tyttö :)
Niinhän siinä kävi, että reissu peruuntui. Joskus toiste sitten.
PoistaKatolta näki kauas :)