Kun nyt kaiken muistaisin

Se on menoa kohta! Viikon kuluttua istun - toivottavasti - viskilasi nenäni edessä ja ihmettelen menneitä vuosia vanhojen ystävieni kanssa ja lauantaista viikon päästä juhlin reippaasti synttäreitä.

Paljon pitää kuitenkin vielä muistaa ennen torstaiaamun aikaista herätystä. Toinen koira pitää viedä rokotettavaksi, että huolivat sen hoitoon kenneliin. Onneksi toinen sai piikkinsä jo syksyllä.

Lahjoja en ole vielä ostanut syntymäpäiväsankareille, joten ostoksille pitäisi ehtiä. En edes tiedä, mitä hommaisin. Kovin suurta ja painavaa ei missään nimessä, kun lentämällä matkustan.

Entiselle lähipomollekin täytyy hommata läksiäislahja. Tiedän jo, mitä pitäisi ostaa, vielä kun ehtisin sen tai ne hakea lauantaina. Tämä on onneksi helppo juttu, hopeakoru!. Mieluummin suurin mahdollinen, minkä kerätyllä rahalla saan. Huomenna tiedän, kuinka paljon työkaverit ovat malttaneet kirjekuoreen laittaa.

Huomenna täytyy myös muistaa mennä ruokatunnilla kampaajalle. Taas uusi kokemus ja uusi kampaaja. Huh, vähän hirvittää! Mutta onneksi tukka on ainakin toistaiseksi ollut uusiutuvaa sorttia.

Entäs vaatteet?! Mitä ihmettä laitan synttäreille päälleni. Kesäiset biletysvaatteet eivät vielä oikein käy, kun taitaa Skotlannissakin olla kylmä. Ajattelin yhtä muutaman vuoden ikäistä vaatetta, mutta se oli omituisesti kutistunut. Ehkäpä tyydyn yhdistelemään jotain vanhaa ja uutta. Lauantaina sukellan vaatekauppaan ja etsin jonkun kivan jutun mustien housujen seuraksi. Housut on siitäkin helppo valinta, että ei tarvitse kenkien kanssa kauheasti tapella. Toivottavasti.

Postikin pitäisi muistaa pysäyttää runsaan viikon ajaksi. Koskahan ehtisin sen oikein tehdä? Lauantaina varmaan täytyy yrittää.

Sitten tietysti vielä lippujen tulostaminen ja passin etsiminen ja pakkaaminen ja... Ihan varmasti unohdan jotain.