tiistai 29. lokakuuta 2013

Valituksen aiheita yhdestä jos toisestakin

Päivittäinen liikkumiseni kaikenmaailman kulkuvälineissä on joskus niin syvältä. En voi sietää metroissa laulavia/soittavia/kerjääviä miehiä/naisia/lapsia. Tai no, ei kai ne lapset aikuisten älyttömyyteen ole syypäitä, enemmänkin taitavat olla uhreja. Mutta silti.

Ei ole sellaista aamua, ettei joku itäeurooppalainen rytmimusiikki iskisi korviini. Usein osaisin jopa laulaa mukana, kun olen niin moneen kertaan kuullut lapsena samoja sointuja radiosta. Osaisivat edes soittaa, mutta aina menee persiilleen ja lujaa! Helkkari, että voi aamut mennä pieleen musikanttien takia! En minä musiikkia vihaa, päinvastoin, mutta kyllä metrosoitannalle saisi tulla loppu. Eikä riitä, että työmatkalla soi  mutta kun ne saakelin metsäkukat soi korvamatona koko päivän.

Tänään törmäsin kyllä vielä kamalampaan. Ihan rauhassa odottelin metrojunaani, kun jostain kuului lauluntapaista mölinää. En ollut ainoa, joka korviaan höristeli. Lopulta näin, mitä tapahtui. Vastapäisellä laiturilla runsaan keski-ikäinen mies karjui lempimusiikkiaan kitaralla säestäen. Kamalaa ölinää!

Entäs sitten liukuportaissa kulkijat! Ettekö voisi millään seista siinä portaiden oikealla puolen ja antaa kiireisimpien juosta vasenta kaistaa. Ette varmaankaan. Siinä olla möllötetään niin kuin ei muita olisi mailla halmeilla. Katsokaa ihmiset ympärillenne! Ette ole yksin liikkeellä! Meitä on muutama tuhat muutakin, jotka haluamme mennä paikasta toiseen, eikä jäädä jumiin jonkun lepertelevän pariskunnan tai neuvottelevien virkamiesten taakse.

Myönnän olevani koiraihminen, mutten silti tajua kaikkia meikäläisiä. Kun se karvapallo viedään iltalenkille naapurin tädin ja toisen karvapallon kanssa, ei koko kävelytietä tarvitse vallata. Koirat saavat kulkea miten sattuu ristiin rastiin ja paskoa siinä mennessään, eikä kukaan pääse ohi. Eivätkä rouvat tietenkään siivoa koiriensa jätöksiä. Ei tarvitse, kun on niin pieniä koiruleita. Siinä sitten tällaiset ohiloikkijat osuvat takuulla juuri siihen pikkuläjään, ja taas raavitaan paskaa kenkien pohjista.

Jos teidän koiranne eivät kulje reippaasti, niin antakaa edes meidän ohittaa rauhallisesti. Älkää päästäkö niitä karvaturrejanne tervehtimään! Minun hurttani ei ymmärrä eurooppalaisia poskisuudelmatapoja. Se on suomalainen (tai ei se oikeasti ole, mutta sanon niin kaikille), joka ei puhu eikä pussaa.

Voisin tässä vielä valittaa työkaverin piereskelemisestä, mutta en viitsi. Haiskoon. Nyt kun tiedän tapansa, en mene enää yllättäen toimistoonsa.



2 kommenttia:

  1. Varsin aiheellisia valituksen aiheita mielestäni ja erityisesti muusikot joilla ei v****nkaan hajua soittamisesta, ottavat päähän. Samoin vastuuttomat koiranomistajat jotka eivät tajua pelisäännöistä mitään.

    VastaaPoista