Koira pääsi tänään pitkästä aikaa lähikosketuksiin kissan kanssa. Kamala meteliä ja huutoa hetken aikaa ja sitten sain onneksi koiran kiskotuksi pois ja kissa juoksi minne lie.
Koira oli kyllä hihnassa, mutta välillä kävelen pää pilvissä, enkä aina osaa tarkistaa kaikkia eteen tulevia puskia ennen koiraa. Onneksi tappelussa ei pahasti käynyt, koira sai muutaman naarmun ja kissa tuskin niitäkään. Nyt Suuri Sankari kuorsaa onnellisena tuossa vieressä. Mikään ei sen mielestä voita kunnon tappelua kissan kanssa. Päivä pelastettu!
Eilen oli ystävänpäivä, tai täkäläisittäin Valentiinin päivä. Sydämiä ja rakkautta täynnä koko päivä. Minä olen sellaiselle siirapille pahasti allerginen. Illalla tilasin itselleni kaksi pitsaa, silmänlumeeksi. En halunnut, että pitsakuski ajattelee minun viettävän Valentiinin iltaa yksinäni. Pitsojen maksamisen jälkeen kuski katsoi minua tosi pitkään, kääntyi vielä alaovellakin taaksepäin. Vähäpukeisuus ei voinut olla syynä, ihan säädyllisesti olin pukeutunut. Hississä tajusin! Voi helvatan helvatta, annoin sille liian vähän tipppiä! Ikinä en varmaan opi. Olen kyllä parempiakin pitsoja syönyt, joten tuskin samaa kuskia enää tapaan.
Torstaina kävin katsomassa, miltä olkapääni näyttää sisältäpäin. Aika taiteellisen näköisiä kuvia olivat sairaalassa ottaneet. Ja niin hyviä, että professori totesi, ettei tarvitse leikata. Olin kovin iloinen siitä, että olkapäässä on nivelrikko ja paha tulehdus. Nyt syön tulehduskipulääkettä jonkin aikaa ja ensi viikolla tilaan ajan fysioterapeutille. Se vähän pelottaa. Olkaa täytyy varmaan jotenkin rasittaa ja kaikki sellainen saa sen hirveän kipeäksi. Täytyy yrittää kestää.
Nyt menen kauppaan ostamaan tarjouksesta sinisimpukoita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti