Vieraita miehiä koko viikonlopun

Onpas ollut puuhakasta täällä kerroksissa viime päivinä. Torstaina kävin lähes pimeässä katsomassa lipastoa olohuoneeseen ja eilen se tuotiin pieninä palasina uuteen kotiinsa. Samassa kyydissä tuli vierassänky, josta olin nähnyt vain kuvan. Kyläilijät ovat valitelleet, että ilmapatjalla on ikävä nukkua. No, nyt on vieraille hyvä sänky, paljon parempi kuin omani.

Kaksi raavasta miestä kuljettivat huonekalut ja lupasivat myös koota ne. Paras olikin, minä en olisi tajunnut palapelistä mitään, kun kaikki palat olivat saman värisiä. Siinä ne hikoilivat, miehet. Toinen puhui vähän englantia ja toinen vain espanjaa. Ei me paljoa ehditty jutella, mitä nyt jonkin verran jalkapallosta vaihdettiin mielipiteitä. Huonekalut olivat pääasia.

Kaapin yhdestä ovesta jäi ruuvi puuttumaan, ja miehet lupasivat hakea sopivan ja tulla jonkin ajan kuluttua takaisin. Ihan tosissani ajattelin, etteivät tulisi, mutta onnekseni olin väärässä. Tulivat kuin tulivatkin, ja ovi oli hetkessä kunnossa. Samalla pyysin apua eteisin kaapin oven saranoiden kiristämisessä. Koska hommiin oli ryhdytty, tuli pari muutakin juttua mieleeni. Mitäs, jos kiinnittäisivät lamputkin kattoon. No problem, lupasivat sunnuntaina tulla tekemään loput jutut kuntoon.

Aamulla miehet olivat oven takana kaikenmaailman porien ja vääntimien kanssa. Toivat mukanaan vastapaistettuja croissantejakin tuliaisiksi. Söin ne äsken, rapeita ja maukkaita olivat.

Nyt roikkuvat lamput katoissa ja eteisen kaapin ovi pysyy toivottavasti paikoillaan, eikä enää putoile pois saranoilta. Miehet lupasivat tulla taas, kun apua tarvitsen. Luulenpa, että verhotankoja seuraavaksi ruuvaillaan, pitää vain käydä ne ensin ostamassa.

Kyllä kannatti käyttää vierastyövoimaa! Ei tarvinnut itse keikkua katonrajassa lamppuja kiinnittämässä ja sähköiskuja pelkäämässä eikä taiteilla kamalan painavan oven kanssa. Mielelläni maksoin muutaman kympin saamastani avusta.

Eipä ne vieraat miehet noihin kahteen jääneet. Täällä kävi yksi kuuluisuuskin. Avasin eilen agentille oven enkä halunnut päästää pois ollenkaan. Luulenpa, että otamme eilisillan uusiksi hyvin pian.