Ei ollut ensimmäinen kerta, kun lauantaiaamun lenkillä tuli hätä. Sellainen hätä, jonka miehet selvittävät menemällä puun taakse tarpeilleen ja koirat nostamalla jalkaa sitä samaa puuta vasten. Mutta mitä tekee nainen? Ei mitään, kärvistelee ja yrittää kävellä nopeasti jalat ristissä kunnen löytää tiheän puskan tai avoinna olevan baarin tai muun huoltamon, jossa on vessa.
Tänään oltiin jo kävelty aikamoinen matka koiran kanssa ja päästy hienostoalueelle, missä ei tietenkään mitään tavallisten ihmisten juottoloita ollut. Talot kuin linnoja ja kaikki pihat aidattu ja portit lukittu. Voi helkkari, housuunko tässä täytyy pissiä, ajattelin, kun tien toisella puolella olevaan metsäänkään ei päässyt. Sekin oli aidattu.
Sitten näin pelastuksen! Yhden ökytalon pihaportti oli auki ja sisäänmenoväylä oli tukittu valtavalla jätekontilla, joka ihan selvästi toimi myös näkösuojana. Taisi olla remontti menossa. Sinne! Huh, jopa helpotti ja matka jatkui.
Sadan metrin päässä konttitalosta näin bussin päätepysäkillä yleisövessan. Hyvä tietää vastaisuuden varalle. Kolikkoja vaan taskuun, että pääsee sellaiseen sisälle.
Tuskallinen tilanne ja sattuu varsin usein paikoissa joissa vessaa ei ole lähelläkään - jopa kaupungissa sattuu olemaan korttelissa jossa ei ole mitään paikkaa mihin mennä. Liekö sen Murphyn lain alainen tämäkin homma...
VastaaPoista