tiistai 11. kesäkuuta 2013

Juoruakkailua

Arkiamu noin klo 8.30. Lähden töihin ja samalla naapurin rouva (se vanhempi) sulkee omaa oveaan. Vaihdetaan hyvät huomenet.

R:  Eikös koirat ole mukana?
M: Ei, kun olen töihin menossa. Ne jäi kotivahdeiksi.
R:  Nyt on sitten yksi metelöivistä miehistä lähtenyt, tiesitkö?
M: En tiennyt, mutta selvästi on asunnossa ollut hiljaisempaa. Hyvä, jos lähti. Se oli kyllä aika kovaääninen.
R:  Joo, ja koko ajan ryyppäsivät, ja meteliä oli koko päivän. Mieluummin kuuntelen koirien haukuntaa silloin tällöin kuin kännäävien äijien huutoa ja meteliä.
M: Niin minäkin.

Saman päivän ilta, klo n. 18.45. Tulen kotiin ja samalla naapurin rouva (se nuorempi) on postilaatikollaan. Vaihdamme normaalit hyvät illat ja kiva-kun-on-pitkästä-aikaa-lämpimät.

R: Oletko huomannut, että naapurissa on hiljentynyt?
M: No, kyllä olen! Onkin oikein rauhallista nykyisin.
R:  Siellä kävi poliisit! Olitko kotona, kuulitko?
M: En ollut, ehkä päiväsaikaan ovat käyneet.
R: Naapurit olivat soittaneet, kun asunnossa pidettiin aamusta iltaan ryyppyjuhlia. Nyt ainakin toinen on muuttanut pois.
M: Näin just eilen sen vanhemman miehen, kyllä se ainakin täällä vielä asuu.
R: Joo, minäkin näin sen eilen. En sanonut edes päivää.

Sunnuntaiaamu, klo noin 9.30. Aamupalaa valmistelin, kun kuulin jostain ulkoa ihan hirveää huutoa. Oli ihan pakko mennä parvekkeelle katsomaan, ja niin näkyi moni muukin tekevän, myös se vanhempi naapurin rouva.

Pihalla oli poika isänsä kanssa menossa ilmeisesti futisharkkoihin, ja takista oli tainnut tulla riitaa. Isä huusi pojalle tosi rumasti ja heitteli takkia pitkin pihaa. Poika haki sen aina takaisin ja yritti itkien halata isäänsä. Vielä auton ikkunastakin isä viskasi takin ulos pariin kertaan ja sitten lähdettiin renkaat vinkuen.

R: Ei isän noin pitäisi käyttäytyä.
M: Ei pitäisikään.
R: Miksei se lopeta vaikka varmasti näkee, että moni seuraa tilannetta parvekkeelta?
M: Jos se haluaa näyttää, että on vahvempi kuin poika. Vaikka kyllä on tyhmää käytöstä aikuiselta, käyttäytyy kuin pahainen kakara.
R: Mitäs koirille kuuluu?
M: Ihan hyvää niille, lähdetään kohta ulos kävelemään.

3 kommenttia:

  1. Pääsin heti fiiliksiin kiinni sillä tuo juoruilu (kyllä, myös minä harrastan sitä) on yleismaailmallinen ilmiö ja tästä syystä ei ollut vaikeuksia eläytyä mukaan - hyvä etten ollut jo tunkemassa kommenttia viimeiseen keskusteluun ;D

    VastaaPoista
  2. Meidän rivitalossakin paheksuen juoruillaan yksistä asukkaista, jotka eivät ole sisäistäneet rivitaloasumisen perusteita. Eivät metelöi, mutta jättävät omaisuuttaan hujan hajan kulkuväylän tukkeeksi ja kolhivat aika huolettomasti autonkylkiä parkkipaikalla. Eivätkä IKINÄ osallistu lumitöihin.

    Mutta juoruilu on kyllä joskus hyvinkin tarpeellista ;-)

    VastaaPoista
  3. Juoruilu on tärkeä taito. Oppii paremmin tuntemaan juorujen kohteet, juorukaverin ja itsensäkin.

    VastaaPoista