Näin unta tällä viikolla. Oikeastaan näen unia koko ajan, jopa valveilla ollessani, mutta tämä oli niin erityisen omituinen, että ihan piti moneen kertaan kelata sitä läpi.
Olin kanavan varrella ja katsoin, kuinka laivat siirtyivät sululta alaspäin ja ylöspäinkin. Kohta oli vuorossa pieni, kuminen kanootti, jossa istui muistaakseni kaksi miestä. Saattoi niitä olla enemmänkin, ja voi olla että joku miehistä olikin nainen. Tarkkaan en muista.
Eipä aikaakaan, kun kanootti oli hiekka-aavikolla ja sutjakkaasti liukui eteenpäin. Missä minä olin, sitä en tiedä. Samantien oltiin taas virtaavien vesien äärellä ja pieni vuohi tuli syliini. Se oli niin suloinen, etten voinut olla lepertelemättä sille ja silittämättä. Hiljalleen vuohi alkoi muuttua ja yhtäkkiä sylissäni oli aikuinen, minulle tuntematon mies. Jatkoin lepertelyä, kunnes vähitellen koko touhu muuttui...noh, toisenlaiseksi.
Ja taas yhtäkkiä olin salaa lahjoittamassa vaatteita huonosti kohdelluille lapsille, joita oli koko talo täynnä. Pieniä ja vähän isompia lapsia rääsyissään ja minulla mukanani puhtaita ja silitettyjä lastenvaatteita. Piti olla vaan kovin tarkkana, että kukaan ei näkisi, mitä tein.
Jos yrittäisin selittää, mitä uni tarkoitti tai mistä se edes aivonsopukoihini ilmestyi, olisin varmaan aika viisas. En yritä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti