Yllätyksellisesti koti tuli siistiksi

Tehtiin koiran kanssa lauantaiaamuna pelkkä pikalenkki, kun odottelin tulevaa siivoojaani tarkastus- ja tutustumiskäynnille. Hän tuli juuri silloin, kun oli ilmoittanutkin - ja alkoi heti hommiin!

Olin kuin puulla päähän lyöty. Luulin, että hän vain halusi nähdä paikan ja kertoa, kuinka kauan hänellä menisi koko huushollin siivoamisessa. Ehei, rouva kysyi ensi töikseen, missä pölynimuri oli ja sen jälkeen halusi tietää aloittaako keittiöstä vai olohuoneesta. Keittiötä ehdotin ja juoksin alta pois.

Raivasin olohuonetta sillä aikaa, kun keittiössä riehui pyörremyrsky. Välillä kävin makuuhuoneessa istuskelemassa ja pohdin koiralle, josko pitäisi lähteä ulos. Koira olisi lähtenyt, mutta en kuitenkaan arvannut sitä tehdä. Seuraavilla siivouskerroilla rouva onkin yksin ja saa päättää ihan itse, kuinka siivoaa, mutta nyt halusin vähän seurata työtään.

Vähän meni päivän suunnitelmat metsään, mutta ei se haitannut. Me ollaan koiran kanssa kovin joustavia, eikä harmistuta vaikka pitäisikin ajatella tekemiset uusiksi.

Sunnuntaina kävin aamulenkin lopuksi ostamassa tulppaaneja puhdasta kotia koristamaan.

Olen kyllä niin hirmuisen tyytyväinen päätökseeni hankkia siivousapua! Tästä tuli suuri ilo.

(Tähän piti tulla kuva tulppaaneista, ja tuleekin kunhan saan latauksen onnistumaan. Illemmalla ehkä.)

Siinä se on, tulppaanikimppu. Kukat olivat tällä kertaa aika huonoja, mutta onneksi sentään kauniin värisiä.